holidays.json

[
  {
    "date": "2019-01-01",
    "name": "Uudenvuodenp\u00e4iv\u00e4",
    "url": "https://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenvuodenp%C3%A4iv%C3%A4",
    "description": "Uusivuosi on juhla, jolla juhlistetaan vuoden vaihtumista, kun vanhan vuoden viimeinen p\u00e4iv\u00e4 (uudenvuodenaatto) vaihtuu uuden vuoden ensimm\u00e4iseksi p\u00e4iv\u00e4ksi (uudenvuodenp\u00e4iv\u00e4). Uuttavuotta juhlitaan ymp\u00e4ri maailmaa eri tavoin. Uuden vuoden alkaessa on tapana muistella menneen vuoden tapahtumia sek\u00e4 tehd\u00e4 suunnitelmia alkavan vuoden varalle."
  },
  {
    "date": "2019-01-06",
    "name": "Loppiainen",
    "alternate_names": "Epifania; Teofania",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0017",
    "description": "Loppiainen on kristillinen juhlap\u00e4iv\u00e4, joka p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 joulun pyh\u00e4t. Sit\u00e4 nimitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Jumalan ilmestymisen juhlaksi, ja se on todenn\u00e4k\u00f6isesti joulua vanhempi kristillinen juhla. Vaikka loppiainen suomen kieless\u00e4 viittaa nimell\u00e4\u00e4nkin jouluajan loppumiseen, suomalaisessa kansanperinteess\u00e4 joulunajan on kuitenkin yleisesti katsottu jatkuvan sen j\u00e4lkeenkin Nuutin p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka.\n\nKatolisessa ja luterilaisessa kirkossa loppiaista vietet\u00e4\u00e4n it\u00e4maan tiet\u00e4jien Betlehemiin saapumisen muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Monissa maissa sit\u00e4 nimitet\u00e4\u00e4nkin kolmen kuninkaan juhlaksi. Se on omistettu my\u00f6s l\u00e4hetysty\u00f6lle."
  },
  {
    "date": "2019-02-03",
    "name": "Kynttil\u00e4np\u00e4iv\u00e4",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0088",
    "description": "Kynttil\u00e4np\u00e4iv\u00e4 (kynttil\u00e4messu, ortodokseilla Herran temppeliintuominen) on kristillinen juhlap\u00e4iv\u00e4, jota vietet\u00e4\u00e4n alkujaan 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 joulusta sen muistoksi, ett\u00e4 Jeesus vietiin 40 p\u00e4iv\u00e4n ik\u00e4isen\u00e4 temppeliin ja Simeon siunasi h\u00e4net.\n\nTapahtuman taustalla on kertomus vapautumisesta Egyptin orjuudesta ja juutalainen p\u00e4\u00e4si\u00e4inen. Sen mukaan jokainen esikoinen kuuluu Jumalalle, ja h\u00e4net lunastetaan Jumalalta. Taustalla ovat my\u00f6s synnytt\u00e4miseen kuuluvat puhtauss\u00e4\u00e4nn\u00f6kset."
  },
  {
    "date": "2019-03-03",
    "name": "Laskiaissunnuntai",
    "alternate_names": "Esto mihi; Quinquagesima; sovintosunnuntai",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0026",
    "description": "Laskiainen on katolisen kirkon kirkon kev\u00e4tpaaston alkajaisjuhla. Suomessa sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nykyisin laskiaistiistaista.\n\nLaskiaista vietet\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4n viikkoa ennen p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4. Siihen kuuluvia juhlap\u00e4ivi\u00e4 ovat laskiaissunnuntai sek\u00e4 kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin oleva laskiaistiistai, useissa maissa my\u00f6s niiden v\u00e4linen maanantai, joka esimerkiksi Saksassa tunnetaan nimell\u00e4 Rosenmontag (\"ruusumaanantai\"). Laskiaisen j\u00e4lkeen alka paastonaika, joka loppuu vasta p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4. Oleellista paastonajalle oli liharuokien pois j\u00e4tt\u00e4minen ruokavaliosta, johon my\u00f6s useat laskiaiseen liittyv\u00e4t termit viittaavat. Laskiaistiistain j\u00e4lkeinen tuhkakeskiviikko aloittaa 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 paastoamisen."
  },
  {
    "date": "2019-03-24",
    "name": "Marian ilmestysp\u00e4iv\u00e4",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0089",
    "description": "Marian ilmestysp\u00e4iv\u00e4 eli marianp\u00e4iv\u00e4 on kristillinen juhlap\u00e4iv\u00e4, joka juhlistaa arkkienkeli Gabrielin ilmestymist\u00e4 Neitsyt Marialle ilmoittamaan Kristuksen tulevasta syntym\u00e4st\u00e4. Tapauksesta kerrotaan Luukkaan evankeliumin ensimm\u00e4isess\u00e4 luvussa.\n\nMarian ilmestysp\u00e4iv\u00e4n liturginen v\u00e4ri on valkoinen, Marian ilmestysp\u00e4iv\u00e4\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n viikon v\u00e4rin\u00e4 on sininen tai violetti."
  },
  {
    "date": "2019-04-14",
    "name": "Palmusunnuntai",
    "alternate_names": "virposunnuntai",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0033",
    "description": "Palmusunnuntai on kristillisen kirkkovuoden juhla, joka on viikkoa ennen p\u00e4\u00e4si\u00e4issunnuntaita. Palmusunnuntai aloittaa niin sanotun hiljaisen viikon, jolloin muistellaan Jeesuksen k\u00e4rsimyksi\u00e4.\n\nPalmusunnuntaita vietet\u00e4\u00e4n sen tapauksen muistoksi, kun Jeesus saapui aasilla ratsastaen Jerusalemiin. Tapauksesta kerrotaan kaikissa evankeliumeissa. Palmusunnuntai on saanut nimens\u00e4 palmunlehvist\u00e4, joita kansa levitti vaatteiden ohella Jeesuksen eteen. Ihmiset huusivat ja lauloivat \"Hoosianna\". Hoosianna on suoraan k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 \"oi, auta\", \"oi, pelasta\", mutta ajanlaskun alun aikoihin sit\u00e4 k\u00e4ytettiin riemuhuutona.\n\nPohjoisessa ainoa el\u00e4v\u00e4 oksa p\u00e4\u00e4si\u00e4isen aikaan on paju, ja p\u00e4iv\u00e4 tunnetaan my\u00f6s virpa- tai virpomasunnuntain nimell\u00e4. Vanhastaan Karjalassa, nykyisin yleisesti koko Suomessa p\u00e4iv\u00e4n perinteisiin kuuluu virpominen."
  },
  {
    "date": "2019-04-19",
    "name": "Pitk\u00e4perjantai",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0038",
    "description": "Pitk\u00e4perjantai on p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4 perjantai. Se on Kristuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinp\u00e4iv\u00e4 ja kirkkovuoden ainoa surujuhla. Pitk\u00e4perjantai on yksi Suuren viikon juhlapyhist\u00e4.\n\nLuterilaisessa kirkossa pitk\u00e4nperjantain jumalanpalvelusta vietet\u00e4\u00e4n ilman ehtoollista ja kellon- ja urkujensoittoa. Kello 15 voidaan viett\u00e4\u00e4 Jeesuksen kuolinhetken muistoa. Pitk\u00e4nperjantain iltajumalanpalvelus taas on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle. Pitk\u00e4perjantai ja hiljainen lauantai ovat ainoat kirkkovuoden p\u00e4iv\u00e4t, jolloin liturginen v\u00e4ri on musta."
  },
  {
    "date": "2019-04-21",
    "name": "P\u00e4\u00e4si\u00e4issunnuntai",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0043",
    "description": "P\u00e4\u00e4si\u00e4inen on kristinuskon vuotuisjuhla, jota vietet\u00e4\u00e4n Jeesuksen yl\u00f6snousemuksen juhlana. Yl\u00f6snousemus on kristillisen uskon ydinkohtia, ja p\u00e4\u00e4si\u00e4inen kirkkovuoden vanhin ja t\u00e4rkein juhla. P\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 edelt\u00e4\u00e4 hiljainen viikko, joka huipentuu pitk\u00e4perjantaihin, Jeesuksen ristiinnaulitsemisen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.\n\nP\u00e4\u00e4si\u00e4iseen liittyy useita kev\u00e4isen luonnon her\u00e4\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4n vertauskuvia. N\u00e4it\u00e4 ovat muun muassa narsissit, rairuoho, keltaiset p\u00e4\u00e4si\u00e4istiput sek\u00e4 kanit eli puput. Uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuvaavat my\u00f6s hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat ja pajunkissat. Muna on eri puolilla maailmaa tunnettu hedelm\u00e4llisyyden ja kasvun vertauskuva."
  },
  {
    "date": "2019-04-22",
    "name": "Toinen p\u00e4\u00e4si\u00e4isp\u00e4iv\u00e4",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0044",
    "description": "Toinen p\u00e4\u00e4si\u00e4isp\u00e4iv\u00e4 on p\u00e4\u00e4si\u00e4isp\u00e4iv\u00e4\u00e4 seuraava maanantai. P\u00e4iv\u00e4n\u00e4 muistetaan yl\u00f6snousseen Jeesuksen ilmestymist\u00e4 opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat heid\u00e4t h\u00e4nen kuolleista nousemisestaan ja jatkuvasta l\u00e4sn\u00e4olostaan. Teemana \"seurakunta el\u00e4\u00e4 Yl\u00f6snousseen seurassa\"."
  },
  {
    "date": "2019-05-01",
    "name": "Vappu",
    "flag_day": 1,
    "alternate_names": "suomalaisen ty\u00f6n p\u00e4iv\u00e4",
    "url": "https://fi.wikipedia.org/wiki/Vappu",
    "description": "Vappu on kansainv\u00e4linen juhlap\u00e4iv\u00e4 ja monissa maissa yleinen vapaap\u00e4iv\u00e4. Se on alkavan kev\u00e4\u00e4n juhlap\u00e4iv\u00e4 sek\u00e4 kansainv\u00e4linen ty\u00f6v\u00e4en juhlap\u00e4iv\u00e4. Suomessa vapunp\u00e4iv\u00e4\u00e4 aattop\u00e4ivineen vietet\u00e4\u00e4n ty\u00f6v\u00e4en, ylioppilaiden ja kev\u00e4\u00e4n karnevaalijuhlana. Vuodesta 1979 l\u00e4htien vappu on ollut Suomessa virallinen liputusp\u00e4iv\u00e4, suomalaisen ty\u00f6n p\u00e4iv\u00e4.\n\nNimi vappu tulee 700-luvulla el\u00e4neest\u00e4 baijerilaisesta abbedissa Valburgista. Vappua on juhlittu keskiajalta l\u00e4htien - my\u00f6s Suomessa - 1. toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen p\u00e4iv\u00e4. Sen mukaisesti p\u00e4iv\u00e4 on my\u00f6s Vapun ja Valpurin nimip\u00e4iv\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4 ei ole kirkollinen juhlap\u00e4iv\u00e4, vaikka onkin yleinen vapaap\u00e4iv\u00e4, mutta aikoinaan samaksi p\u00e4iv\u00e4ksi sattui my\u00f6s apostolien Filippuksen ja Jaakobin muistop\u00e4iv\u00e4."
  },
  {
    "date": "2019-05-19",
    "name": "Kaatuneiden muistop\u00e4iv\u00e4",
    "flag_day": 1,
    "age": 79,
    "url": "https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaatuneiden_muistop%C3%A4iv%C3%A4",
    "description": "Kaatuneiden muistop\u00e4iv\u00e4 on sodassa kaatuneiden vainajien muistoksi j\u00e4rjestetty p\u00e4iv\u00e4. J\u00e4rjestelyihin kuuluu valtakunnallinen p\u00e4\u00e4juhla, paikallisia muistotilaisuuksia jumalanpalveluksineen ja sankarihaudoilla k\u00e4ynteineen. Nykyisin muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kunnioitetaan itsen\u00e4isen Suomen kaikkien sotien kaikkia vainajia."
  },
  {
    "date": "2019-05-30",
    "name": "Helatorstai",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0055",
    "description": "Helatorstai on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietet\u00e4\u00e4n nelj\u00e4nten\u00e4kymmenenten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4 Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi.\n\nUseimmissa kieliss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kieless\u00e4 sill\u00e4 on kuitenkin perinteinen, alkujaan ruotsista lainattu nimi, jonka alkuosa hela viittaa ruotsin kielen pyh\u00e4\u00e4 tarkoittavaan sanaan helg."
  },
  {
    "date": "2019-06-09",
    "name": "Helluntai",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0058",
    "description": "Helluntai on Pyh\u00e4n Hengen vuodattamiselle omistettu kristillinen juhlap\u00e4iv\u00e4. Helluntaita vietet\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4n viikon kuluttua p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4 ja kymmenen p\u00e4iv\u00e4\u00e4 helatorstain j\u00e4lkeen. Suomen kieleen sana helluntai on tullut ruotsin kielen sanoista helig dag, pyh\u00e4 p\u00e4iv\u00e4.\n\nAlkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n ja ajankohdaltaan helluntai liittyy my\u00f6s juutalaisten shavuot-juhlaan eli viikkojuhlaan, jota vietet\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4n viikkoa juutalaisten p\u00e4\u00e4si\u00e4isen eli pesahin j\u00e4lkeen toisaalta sadonkorjuu\u00adjuhlana, toisaalta Siinailla tapahtuneen lain antamisen muisto\u00adjuhlana.\n\nSuomessa helluntai on kirkkolain mukainen kirkollinen juhlap\u00e4iv\u00e4. Kaupat pidet\u00e4\u00e4n silloin er\u00e4in poikkeuksin laki\u00ads\u00e4\u00e4teisesti kiinni."
  },
  {
    "date": "2019-06-16",
    "name": "Pyh\u00e4n Kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4",
    "alternate_names": "1. sunnuntai helluntaista",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0060",
    "description": "Pyh\u00e4n Kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4 on kristillinen juhlap\u00e4iv\u00e4, jota vietet\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen\u00e4 sunnuntaina helluntain j\u00e4lkeen. Sen vietto sai alkunsa Englannissa 1000-luvulla. P\u00e4iv\u00e4 on omistettu Pyh\u00e4lle Kolminaisuudelle. Pyh\u00e4n kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4n liturginen v\u00e4ri on valkoinen."
  },
  {
    "date": "2019-06-22",
    "name": "Juhannus",
    "flag_day": 1,
    "alternate_names": "Johannes Kastajan p\u00e4iv\u00e4; Suomen lipun p\u00e4iv\u00e4",
    "url": "https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhannus",
    "description": "Juhannus on suomalainen nimi keskikes\u00e4n juhlalle, jota vietet\u00e4\u00e4n kes\u00e4kuussa kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4nseisauksen l\u00e4hell\u00e4. Pohjoisessa juhannus on valon juhla, jolloin keskikes\u00e4 on kauneimmillaan.\n\nSuomalaiseen juhannukseen kuuluvat kiinte\u00e4sti juhannussauna, juhannuskokko, juhannustanssit ja muut juhlat. Suomessa juhannus on my\u00f6s virallinen liputusp\u00e4iv\u00e4, jolloin liputetaan koko juhannusy\u00f6n ajan. Monet juhannuksen perinteist\u00e4 juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelm\u00e4llisyyden juhlaan kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4nseisauksen aikana.\n\nSuomessa ja Ruotsissa juhannus on ollut t\u00e4rke\u00e4 kansanomainen merkkip\u00e4iv\u00e4. Juhannukseen on vanhastaan liittynyt erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla on pyritty varmistamaan tuleva sato ja naimaonni. Monet kristilliset kirkkokunnat viett\u00e4v\u00e4t juhannusta Johannes Kastajan muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4, mist\u00e4 tulee nimi juhannus.\n\nJuhannus on virallinen liputusp\u00e4iv\u00e4, Suomen lipun p\u00e4iv\u00e4. Muista liputusp\u00e4ivist\u00e4 poiketen silloin liputus alkaa jo aattoiltana kello 18 ja jatkuu y\u00f6n yli yht\u00e4jaksoisesti juhannusp\u00e4iv\u00e4n iltaan kello 21 saakka."
  },
  {
    "date": "2019-07-21",
    "name": "Apostolien p\u00e4iv\u00e4",
    "alternate_names": "6. sunnuntai helluntaista",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0065",
    "description": "Apostolien p\u00e4iv\u00e4\u00e4 on vietetty Pietarin ja Paavalin marttyyrikuolemiensa muistoksi Keskiajalla, mutta nyky\u00e4\u00e4n Apostolien p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 muistellaan kaikki apostoleja. Liturginen v\u00e4ri on punainen ja alttarikynttil\u00f6it\u00e4 on nelj\u00e4."
  },
  {
    "date": "2019-08-04",
    "name": "Kirkastussunnuntai",
    "alternate_names": "8. sunnuntai helluntaista; Kristuksen kirkastumisen p\u00e4iv\u00e4",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0067",
    "description": "Kirkastussunnuntai on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuodessa nimitys seitsem\u00e4nnelle kolminaisuudenp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeiselle sunnuntaille eli kahdeksannelle sunnuntaille helluntaista. P\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n Kristuksen kirkastumisen muistoksi."
  },
  {
    "date": "2019-09-29",
    "name": "Mikkelinp\u00e4iv\u00e4",
    "alternate_names": "Enkelien sunnuntai",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0091",
    "description": "Mikkelinp\u00e4iv\u00e4 on alun perin arkkienkeli Mikaelin, mutta nykyisin p\u00e4iv\u00e4 on omistettu kaikille enkeleille."
  },
  {
    "date": "2019-11-02",
    "name": "Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0092",
    "description": "Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4 on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistop\u00e4iv\u00e4\n\nNykyinen suomalainen pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4 on yhdistelm\u00e4 kahdesta varsinkin katolisen kirkon keskiajalta l\u00e4htien viett\u00e4m\u00e4st\u00e4 juhlasta, jotka ovat kaikkien pyhien p\u00e4iv\u00e4 1. marraskuuta ja kaikkien uskovien vainajien muistop\u00e4iv\u00e4 2. marraskuuta. Suomessa siit\u00e4 on tullut yleinen vainajien muistop\u00e4iv\u00e4. Silloin monet viev\u00e4t l\u00e4heisten haudalle esimerkiksi kynttil\u00e4n tai kukkia kuolleiden muistoksi. Kotona voidaan my\u00f6s sytytt\u00e4\u00e4 kynttil\u00e4 l\u00e4heisen muistoksi.\n\nVanhoista ajoista on Suomessa vietetty syksyll\u00e4 sadonkorjuun p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen kekri\u00e4. Koska se ajankohdaltaan sattui l\u00e4helle kristillist\u00e4 pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4\u00e4, se on my\u00f6hempin\u00e4 aikoina usein samastettukin pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n kanssa, josta kansanomaisesti onkin k\u00e4ytetty my\u00f6s nimityst\u00e4 kekri."
  },
  {
    "date": "2019-11-24",
    "name": "Tuomiosunnuntai",
    "alternate_names": "Kristuksen kuninkuuden sunnuntai",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0087",
    "description": "Tuomiosunnuntai kirkkovuoden viimeinen sunnuntai. Sen nimi vaihtelee eri kirkkokunnissa, Suomessa se on Ruotsin mallin mukaan 'tuomiosunnuntai'. Tuomiosunnuntain liturginen v\u00e4ri on vihre\u00e4.\n\nTuomiosunnuntain sanoma liittyy Kristuksen toiseen tulemukseen, nyt kuninkaana ja vanhurskaana tuomarina."
  },
  {
    "date": "2019-12-06",
    "name": "Suomen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4",
    "flag_day": 1,
    "age": 102,
    "url": "https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_itsen%C3%A4isyysp%C3%A4iv%C3%A4",
    "description": "Suomen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4 on Suomen kansallisp\u00e4iv\u00e4, jota vietet\u00e4\u00e4n 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsen\u00e4istymisen kunniaksi. Itsen\u00e4isen Suomea edelsi Suomen suuriruhtinaskunta, joka oli itsehallinnollinen osa Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaa.\n\nJoulukuun 6. p\u00e4iv\u00e4\u00e4 on vietetty itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuodesta 1919 l\u00e4htien. Asiasta p\u00e4\u00e4tti Valtioneuvosto, ja p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tuli vapaap\u00e4iv\u00e4 valtion virastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa. Vuonna 1929 s\u00e4\u00e4dettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaap\u00e4iv\u00e4ksi. Vuonna 1937 s\u00e4\u00e4dettiin laki itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n viett\u00e4misest\u00e4 yleisen\u00e4 juhla- ja vapaap\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Sen mukaan p\u00e4iv\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n tuli olla palkallinen vapaap\u00e4iv\u00e4, tai miss\u00e4 se ei ole mahdollista, on maksettava korotettua palkkaa kuten sunnuntaity\u00f6st\u00e4.\n\nItsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4 on my\u00f6s virallinen liputusp\u00e4iv\u00e4. Silloin liputus p\u00e4\u00e4ttyy muista liputusp\u00e4ivist\u00e4 poikkeavasti klo 20."
  },
  {
    "date": "2019-12-25",
    "name": "Joulup\u00e4iv\u00e4",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0009",
    "description": "Joulua vietet\u00e4\u00e4n Jeesuksen syntym\u00e4n muistoksi. Joulun vietto alkaa Suomessa yleens\u00e4 jo aattoiltana, joulukuun 25. p\u00e4iv\u00e4 on kuitenkin varsinainen joulup\u00e4iv\u00e4.\n\nJoulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Suomen kielen sana joulu ja juhla ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainasanoja. Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimest\u00e4. Joulussa ovat yhdistyneet kristillinen juhla, muinainen roomalainen saturnalia-juhla sek\u00e4 Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuoden p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4is- ja keskitalven juhla (yule), Suomessa vanha vuodenvaihteenjuhla kekri. Joulu on yleinen perhejuhla eri puolilla maailmaa."
  },
  {
    "date": "2019-12-26",
    "name": "Tapaninp\u00e4iv\u00e4",
    "alternate_names": "2. joulup\u00e4iv\u00e4; marttyyri Stefanoksen ja kaikkien marttyyrien muistop\u00e4iv\u00e4",
    "url": "http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0010",
    "description": "Tapaninp\u00e4iv\u00e4 eli toinen joulup\u00e4iv\u00e4 on joulunseudun kirkkopyh\u00e4, ensimm\u00e4isen marttyyrin Stefanoksen ja h\u00e4nen my\u00f6t\u00e4\u00e4n kaikkien marttyyrien muistop\u00e4iv\u00e4. Tapaninp\u00e4iv\u00e4 on aina ollut my\u00f6s hevosten ja hevosmiesten p\u00e4iv\u00e4.\n\nTapaninp\u00e4iv\u00e4n perinteisiin kuuluu tapaninajelu, mieluiten hevosella. Hevosia opetettiin juoksemaan ja ajeltiin kylill\u00e4 hupailemassa. Iloiset rekiretket tehtiin joukolla ja joulun hiljaisen hartaan tunnelman j\u00e4lkeen nuoriso ja vanhempikin v\u00e4ki huristeli innoissaan kyl\u00e4nraitteja. My\u00f6s tapaninkulkueita, laulajia, joulu\u00e4mmi\u00e4 ja -\u00e4iji\u00e4 liikkui eri puolilla kyli\u00e4."
  }
]